7.11.2015

KEITTIÖ osa 2

Nonnii, nautitaanpa viimeisistä auringonsäteistä ennen kaamosta!
Itään aukeavassa keittiössäni aamuaurinko pääsee oikeuksiinsa ja luo ihanaa tunnelmaa ihan arkiaamuihinkin.






Kokkolan sisustusliike Zinnasta löysin noi kivat hanakoukut. Eiks o kivat!! 




Nämä väriltään nappiin osuneet pyyhkeet on Kärkkäiseltä.


Välillä vaihtelen pyyhkeitä. Onks teilläkin värivalikoima keittiöpyyhkeitä? 
Pyyhkeistä ja pannulapuista sais helposti vaikka oman postauksensa...



             
             keittiön härpäkkeitä









            Koko keittiöön pääset TÄSTÄ



23.9.2015

Gini-daami ja ...Simo

Hei TUO on taas täällä !!

Onks SEN ihan pakko asua meillä..




Pullea Simo lähtee talviunille.




















13.9.2015

Etsin tien. Tai teen sen. Reppureissu ja miten ME se tehtiin.


Reppureissun suunnittelu alkoi jo talvella ja eteni sitä mukaa kun ajantasaisia aikatauluja alkoi olla saatavilla. Lennot ostettiin ensin, eestaas Venetsiaan, kun sattui olemaan edullista. Vaihtoehtona oli koluta Italia. Mutta vieressä näkyi olevan myös Slovenia ja Kroatia. Joten eikun suunnittelemaan matkaa Italiasta Slovenia-Kroatian puolelle maitse ja laivalla meren yli takaisin Italiaan. Teemana oli "mahdollisimman paljon ja halvalla, kiitos".

Puheet Istrian turkoosista kirkkaista vesistä eivät ole mitään puppupuhetta. Tämä on ottamani täysin käsittelemätön kuva Kroatian Rovinjissa.


Reppureissumme kaikki juna-, bussi- ja Go Opti-kyydit ostimme netistä etukäteen. Koska niin liput ovat reilusti halvempia ja aikaa ei mene lippujonoissa. Tämä vaatii porukkaan yhden älypään, joka suunnittelee realistisen matkasuunnitelman. Kroatian edulliset huoneistot menevät kuin kuumille kiville, joten jo talvella varasimme myös kaikki majapaikat  etukäteen... yhtä lukuunottamatta, sillä halusimme myös seikkailla yhden yön yli sohvasurffaajina! Matkareitin ja majoituspaikkojen valintaan vaikutti oleellisesti myö se, että halusimme mahdollisimman paljon kuljeskella katsomassa nähtävyyksiä ilman rinkkoja. Raskaan rinkan kanssa kuljeskelu nimittäin ei ole kivaa. Yhden ainoan kerran jätimme rinkat maksulliseen matkatavarasäilytykseen (pieni liiketila jossa virkailija on koko ajan paikalla).

Joten, viikossa 3 maata ja 8 kaupunkia. Me kolme naista.




Matkareittiä suunnitellessa hankaluutta tuottaa aikataulujen selville saaminen, talvella et tiedä mihin aikaan se laiva tai bussi menee sit kesällä. Ainakin on ehdittävä siihen viimeiseen.. tai ainoaan vuoroon. Jos mielii saada haltuunsa seuraava majapaikka. Majapaikkojen chek in ja chek out ajat vaihtelevat aika lailla, joissain tapauksissa ne ovat sovittavissa, jopa niin että sinut haetaan ilmaiseksi bussiasemalta. Tämän ruhtinaallisen kohtelun saimme Kroatian Porecissa.


Venice,
Täältä aloitimme (ja tänne myös päätimme reissumme).

Venice, Venice, mitä sinusta sanoisin! Niin ihana, romanttinen, kaunis ja erikoinen, historiannälkäisen mekka. Samaan aikaan näen kuitenkin selvästi Venetsian hitaan hukkumiskuoleman ja edessä olevan autioitumisen. Viimeinen päiväkotikin on kuulemma muutettu hotelliksi jo aikoja sitten. Venetsiassa jos missään suorastaan kaipaa turisteja ympärilleen. Ilman turisteja Venetsia on rapistuva homeinen historian monumentti. Mutta kesän auringonpaisteessa Venice on ihmeellinen.

Liikkuminen tapahtuu edullisilla vaporetoilla. Kondolikyyti puolestaan ei houkuttanut millään lailla. 

Vesiambulanssi hälytysajossa.

Pyykit Venice-style. Kapeilla kaduilla ja kujilla on ihana seikkailla ja joutua totaalisen hukkaan.  

Nopeat pitkänmatkan vesibussit saarille lastataan niin täpötäyteen ihmisiä, että vesi roiskuu sisään ellei ikkunaluukkua vedä kiini. Syvällä uiva vesibussi oli yhtaikaa sekä pelottava että hassun ratkiriemukas kokemus. Tällä siis mentiin Lidon saarelle.
Lidon saari oli aiemmin paremman väen lomailupaikka, minkä voi edelleen aistia katukuvassa.

Lidon saarella riittää hiekkaa kaikille ihan ilmaiseksi.  Vesibussipysäkiltä matkaa aurinkorannalle on n. 500m. 

Lidon saarelta takaisin Venetsian iltaan:
Paikallinen sohvasurffari-isäntämme Alberto vei meidät syömään suosittuihin paikkoin, tässä Al Timon ruuhkaa. Italialaisten iltasyöntikulttuuri on ihailtavaa katsottavaa. Hämmentyneinä suostuimme Alberton ehdotukseen syödä alkupaloja muutamassa eri paikassa tarjoten kierroksen vuorotellen, ja sitten viimeisessä paikassa syödään itse pääateria. Suomalaisnaisille tämä on lievästi sanoen haaste. Söimme yhden satsin alkupaloja ja sitten heti vaan sen oikean ruuan kimppuun jäliruokineen. Vatsalaukku venyy Italian lämpimässä yössä :)

Nämä italialaiset alkupalat syödään veneen kannella risti-istunnassa istuen. Cool. Lasissa tietenkin punaviiniä.
Rappioromantiikkaa. Kuvaan jostain syystä mielelläni ovia ja ikkunaluukkuja.

Trieste

Triesteen tultiin pitkän mutta erittäin miellyttävän ja nopean (ja netistä etukäteen ostetun lipun ansiosta sikahalvalla 9€) junamatkan jälkeen. Siellä meitä odotti Go Opti -kyyti. En minäkään tiennyt Go Optista aiemmin mitään! Se on tilauskyyti, jossa samaan kyytiin voi tulla muitakin matkustajia halventaen hintaa. Meidän Go Opti-kyytimme oli mukava uusi maastohenkilöauto, joka vei meidät Italian rajan yli Slovenian puolelle Piraniin. Mitä luksusta!

Slovenia
Piran

Slovenian Piran. Pieni, siisti ja kaunis kujineen ja merineen. Niemennokasta avautuvat laajat merinäkymät ovat haltioittavan kauniit. 

Sokkeloisia kujia, pieniä aukioita. Cool!

Ikkunaluukut Piranin tyyliin.

Piranista pääsee helposti 2€ hintaisella minibussilla Portoroziin, joka on etupäässä rantakohde auringonpalvojille. Emme nyt olleet auringonpalvontamatkalla, joten Portorozista  etenimme bussilla seuraavaan maahan, Kroatiaan, Poreciin. Ihan suunnitelman mukaan ja aikataulussa. Erittäin edullisesti.

Kroatia
Porec

Siirtyminen Sloveniasta Kroatiaan sisältää rajanylityksen johdosta joitakin muodollisuuksia. Lähtiessä joka päänuppi lasketaan tarkasti. Rajalla näytetään passia ja rajanylityksen jälkeen kaivetaankin passit samantien uudestaan näytille aseistetuille virkailijoille.

Porecin meren ja taivaan sini oli ihmeellinen. Onko se tällainen aina vai sattuiko meille jokin ihmeellinen sini-ilta?


Kujien ravintolat ovat todella viihtyisiä. 

Porecissa silmiinpistävää ovat vaaleat supersiistit kadut. Miten ne pysyvät noin siisteinä valtavasta turistimäärästä huolimatta?  

Koko matkan helmi:
 Rovinj

Rouhea boheemi Rovinj. Rovinjin karhea kauneus teki minuun lähtemättömän vaikutuksen. Täällä on taiteen voimakas läsnäolo. Ateljeita on pitkin ja poikin. Kaupungin korkeuserot tuovat kaupunkiin särmää, mielenkiintoa ja monimuotoisuutta. Aito paikallinen elämä pikkuleipomoineen lisää kaupungin kodikkuutta. Turistien keskellä leipomon myyjä ei osaa sanaakaan englantia :). TÄNNE minä tulisin uudestaan! 



Valkoisine mekkoineni sovin katukuvaan kuin nakutettu :)

Rappusia alas..

.. ja ylös.


Kiemurteleva katu aamun hiljaisuudessa.

Yksi kuvaamistani ovista :))


Monet kujat päättyvät suoraan turkoosiin mereen.

Kroatiassa meren äärellä on tietenkin syötävä tuoreita meren antimia. Simpukoita, kalaa, rapuja.


Poseeraan.

Pula (onkos tämä jo 7. kaupunki?)

Pula ei erikoisemmin sytyttänyt. No ihanan Rovinjin jälkeen ei mikään voi enää sytyttää. Joten tässäpä teille postauksen ainoa "nähtävyyskuva". En kovin paljoa perusta nähtävyyksistä.

























Mutta aurinko ja lämpö on jotain something else!
Auringon ihana lämpö ihollani amfiteatterin katsomossa.
(No kävin minä siellä amfiteatterin kellarissakin katsomassa leijonien juottoaltaita vai mitä ne olikaan.

Treviso, Italia

Monipuolinen italialainen kapunki jossa on vähän kaikkea laidasta laitaan. Uutta ja vanhaa.
























Matkalla on ihana ihastella kummallisuuksia. Ravintoloita jotka sijoittuvat oudosti kadunmutkaan tai kapean kujan rappusille pelkkinä istuintyynyinä. Aurinkoa, kokemuksia, kauneutta. Ja ripaus seikkailua :) Reppureissata voi monella tavalla. Me teimme sen näin.





















Huoneistot olivat Kroatiassa hintaansa nähden tasokkaita, kaksilla parisängyillä kaksine makkareineen ja keittiöillä ja osin terasseillakin varustettuja. Luksusta reppureissaajalle. 

29.8.2015

Omituinen Blackie

Blackieee! Äkkiä tännneee! Sut on taas haastettu. Kysellään sun omituisuuksia ja erikoisuuksias.

Emmää jouda. Oon lomalla!




















No mut hei, tää haaste tuli jo keväällä..  

Joku (en muista enää kuka, ilmoittautukoot) kysyy et ookko sä omituinen.


Emmää jouda. Mullon nyt matolääkkeen nauttiminen. Mmmm. MMM!Slurps miten hyvää... nam nam nam


























Videopätkä siitä miten minulle annetaan mmmmm matolääke:


No mut hei anna nyt tulla edes JOTTAIN omituista.

No okei. 
- Moon ISO. 10kg. Hellu ei jaksa mua enää pitää sylissä. Mikä  on kyllä omituista.
- Mä kaivan aina vesikupin esille. Kestää useamman minuutin.
- Tuun korkealta aina pää edellä alas. 
- Oon hoitanu ja kasvattanu ite kaikki pentuni















terveisin
Blackie